Perjantai 6.4.2018 +22 astetta
Nihkeän yön jälkeen vuodevaatteet molemmilta ulos. Olisin imuroinut huoneemme mutta imuri ei vetänyt mitään,ääntä piti senkin puolesta. Lakaisemalla homma hoitui.
Aamiaisella ruuanjakelun avustamista, Joshua tiskaamassa,minä pöytien ja penkkien pariin,lattian lakaisu myös.
Tytöt halusivat näyttää vaatehuoneen extravaatteet:kaappi oli siivottu. Kiittelin heitä hienosta hoidetusta työstä.
Huomaan kärsiväni alkeellisista työvälineistä,selkä on kovilla ainakin näin aluksi. Huomaan viimeistään nyt miten paljon meidän työvälineet Suomessa helpottavat työtä ja työergonomiaa. Otin pienet nokoset ja heräsin siihen että toinen opiskelija sanoi opettajan tulevan just. Aivan! Mehän olimme lähdössä viikonlopuksi opettajia ja lähärityttöjä tapaamaan 😍😍. Onneksi olin pakannut kaiken valmiiksi reppuun. Juttelimme Akun kanssa kuluneesta viikosta, tytöt laittoivat meille pastaa ennen lähtöä. Father hankki meille taksin ja matkasimme Cozy Homeen. Kävimme koko porukka syömässä 'nurkan takana' ravintolassa, oli niin pikkuinen että 7-henkiselle ryhmällä hilpeän hauskaa löytää sopiva pöytä. Henkilökunta järjesti pöydän ulkopuolelta. Ruoka oli mausteista, tilasin vegeversion joka miedompaa. Koska olemme yötä hotellissa johon ei kuulu aamupalaa,käynti läheisessä supermarketissa oli paikallaan. IHANAA LÄMMIN SUIHKU HOTELLISSA, pehmeämmät vuoteetkin.
Lauantai 7.4.2018
Helin herätys soi klo 5.45. Aiemmin tilattu tila-auto saapui klo 6.30. 1,5 tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Nagarkotin luonnonsuojelualueelle. Paikka on Kathmandun laakson reunalla oleva kylä 2175 metrin korkeudessa. Sisäänpääsy oli 349 Nrp. Kivuttiin auton kyydissä aina vain ylemmäksi vuorilla kiermurtelevaa kapeata tietä. Päivä ei ollut aurinkoinen,nähtävyydet sumun peitossa. Perille päästyämme lisää kipuamista portaita pitkin näköalapaikalle. Muut kiipesivät vielä näköalatorniin, minä en. Havaitsin että paikka oli todella roskainen vaikka kyseessä luonnonsuojelualue.
Päätimme kävellä alas tietä pitkin, jospa sääkin kirkastuisi ennenkuin olisimme lounaspaikassa alempana vuorella. Liikennettä on hyvä varoa missä liikutkin. Matkan varrella huikeita paikkoja missä ihailimme maisemia ja otimme kuvia sään kirkastuessa. Matkan varrella oli armeijan tukikohta ja henkilökuntaa pelaamassa koripalloa viereisellä kentällä. Toinen opiskelija kävi kysymässä saisiko liittyä mukaan, hienoa rohkeutta! Peliä oli hienoa seurata, parasta monikulttuurisuutta tällä matkalla: ei tarvita sanoja.
Jatkoimme matkaa ilman koko ajan kirkastuessa, vaikkakin ukkonen hieman jylisi. Koko matkan aikana alas ei kuitenkaan satanut vaikka matkaa n. 6 km. Kävimme lounaalla pienessä paikallisessa ravintolassa jonka jälkeen aloimme tehdä matkaa Bhaktapurin temppelikaupunkiin Durhar Squarelle. Alueelle oli 1000 Nrp sisäänpääsymaksu. Alueella oli aika paahtava ilma, erilainen kuin vuorilla. Oppaita olisi saanut edullisesti mutta halusimme liikkua omaan tahtiin.
Paikassa oli kauppiaita kuten Thamelissakin,hinnat olivat jopa 3-kertaiset. Temppeleitä on alueella useita, joissakin vielä korjaus kesken.
Kiertelimme alueella n. 2 tuntia ja palasimme hotellille. Olin iltapäivän aikana tuntenut itseni huonovointiseksi ja hotellilla meninkin suoraan sänkyyn. Pahoinvointi vaihtui oksentamiseen ja lämpö nousi 38 asteeseen. Opettajat hoivasivat hienosti <3.
 |
| Durhar Square |
 |
| Sairashuone |
Sunnuntai 8.4.2018
Olo helpottunut yön aikana,pienen lämmön haluan vielä lähtevän niin lepopäivä sängyssä. Opettajilla sovittuja tapaamisia ja lähihoitaja-opiskelijat lähtivät Thamelia kohti.
Illalla pankkiautomaatin kautta takaisin lastenkodille opettajan ja toisen opiskelijan kanssa. Toinen opiskelija ja opettajat matkustavat Suomeen seuraavana päivänä.
Mieliala hieman keikkunut eestaas,varmaan johtuu sairastumisesta ja toisen opiskelijan lähdöstä. Jään lastenkodille itsekseni.
Toisen opiskelijan pakattua matkalaukkunsa ja lähdettyä menin huoneeseeni ja jostain kummasta syystä tuli itku. Ei kestänyt kuin hetken mutta oli itselle puhdistavaa. Yhteydenpito FB ja What's Upin kautta Suomeen tasoitti olon lopullisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.